Mikä siinä kuidun rakentamisessa on toisille hankalaa ja toisille helppoa?

Laajakaistabluus soi nyt iloisessa duurissa. Heinäkuussa Telekarelian käyttämät urakoitsijat kaivoivat talokaapelin nätisti tien viereen. Kaivuuta isomman tien varresta tuli noin 500 metriä. Liittymän asennus maksoi hieman alle 1500 euroa. Pidän hintaa kaivuupituuden huomioiden hyvin kohtuullisena. Taisimme saada naapurin kanssa hieman alennusta, kun tilasimme samaan liittymäkuidun varrelle kaksi liittymää samalla kertaa. Kuidun hitsaajaa piti hetken odotella, mutta nyt on liittymässä valo päällä.  Iloisin mielin irtisanoin Soneran 1M/512k kupari-ADSL:n. Viimeinen Soneran kuukausilasku oli yhteysnopeuden huomioiden päälle 50 euroa.  Telekarelian 100M/10M liittymän kuukausimaksu on 48 euroa/kk..

Hieman ihmettelen tätä Soneran, Elisan ja DNA:n valitusta kuinka kuituliittymien rakentaminen on niin kallista, niin kallista ja ei onnistu ja kuinka tulevaisuus on langaton. Samanaikaisesti kyllä esimerkiksi laskunväliitteessä mainostetaan kuituliittymää nopeinpana vaihtoehtona. Veikkaan että kolmikolla on tällä hetkellä menossa taktinen 3G ja 4G-investointien suojauspeli. Langatonta verkkoa on kiva rakentaa, ei tarvitse investoida asiakasverkkoihin. Ilmakapasiteettia voi kiliffasti ylibuukata eikä se ihan heti näy. Kun omat liiketoimintaprosessit eivät taivu kuituverkkojen kustannustehokkaaseen rakentamiseen, operaattorikolmikko haluaa heittää kaikki kapulat rattaisiin niille tahoille joilla kuitu 

Kumma kyllä erilaiset kaapeliosuuskunnat tuntuvat pystyvän rakentamaan liityntäverkkoja ilman merkittävämpiä taloudellisia kipuiluja. Samoin Finnet-ryhmän paikallispuulaakit tuntuvat käärineen mukisematta hihat ja kaivinkoneeet ovat aikaansaaneet selvää jälkeä omilla ja uusillakin toimialueilla. Tämä lienee hermostuttanut isot pojat. 

Minua kiinnostaisi laskelmat 4G-tekniikoilla toteutettavan verkon kapasiteetista / neliökilometri haja-asutusalueiden ja kaupunkialueen tapauksissa. Kestääkö 4G-verkko oikeasti, kun jollakin kylällä vaikkapa 30-40 taloutta napsauttaa 50 tuuman nettiin liitetyn telkkarin päälle ja ryhtyy katsomaan HD-laatuista sisältöä vaikkapa 3-4 eri kanavalta?  Kyllä se 4G-verkko hienosti demoympäristössä toimii liikkuvassakin autossa, mutta entäpä todellisessa kenttätestissä? Tuleeko operaattoreilla taas kiire kehittää datamäärärajoittimia?

Liikenne- ja viestintäministeriön kannattaa pitää pää kylmänä ja jatkaa kuituprojektien tukemista entiseen malliin. 

Viimeiset 500 metriä

Paljon on tapahtunut sitten viime kirjoituksen. Telekarelian kaivinkoneet kulkivat kotikyläni päätiet läpi kesän aikana. Siellä täällä näkyy punaisia kylttejä jotka ilmaisevat jatkoskaivon sijainnin. Ihan fiksusti on verkko suunniteltu. Kaikki taloudet jotka eivät heti liity mukaan saadaan kohtuullisen järkevällä kaivamisella liitettyä lähimpään jatkoskaivoon. Verkosta on tulossa aika kattava, tässä on linkki verkkosuunnitelmaan.

Oman kotitaloni liittyminen verkkoon meni sitten kesään 2011. Runkoverkon rakentamiselle Lieksasta Nurmekseen tuli sen verran kiire että "ylipitkät" yli 100 metrin asiakasliittymät tehdään vasta ensi kesänä. Mutta kummasti se mieltä lämmittää jo että oman kotitien varressa, noin 500 metrin päässä on uusi nopea nettiaika odottamassa. Enää puolisen vuotta odotusta..

Kovasti olen tuuminut mitä uusia palveluja otan käyttöön kun kuitukaivuri saa työnsä valmiiksi. Jonkintyyppinen valvontasysteemi on ainakin kehitteillä kameroineen. Sääasema olisi pop, mahdollisesti etäohjattava vastaanotin tai ihan kunnollinen radioamatööriasema. Tässä on talvi aikaa säätää..

Kuitua kylälle!

Uusimmassa Lieksan Lehden numerossa laajakaistabluus sai duurisävyjä: Telekarelia on allekirjoittanut viime keskiviikkona Lieksan ja Nurmeksen kaupunkien kanssa hankintasopimuksen valokaapeliprojektista. Lehtijutun mukaan "Lieksan puolella runkoverkko kulkee Kantelelahden ja Mätäsvaaran kautta". Toivoittavasti tämä tarkoittaa kuitureittiä myös oman kotikyläni kautta.

Hinnat ovat ihan siedettävät. Asennusmaksu on 499€ sisältäen 100m kaivuuta runkokaapelilta. Ylimenevät kaivuumetrit ovat 3.5€/m. Meidän tapauksessamme asennuksen hinnaksi tulee ilmeisesti noin 1800€ - erittäin kohtuullista ottaen huomioon mitä verkkoa tässä tulee.

Kuukausimaksutkin vaikuttavat kohtuullisilta. Tässä on linkki Telekarelian hinnastoon. 100/100M liittymä about keskellä ei-mitään 88€/kk - ja nyt maksan 1M/512k liittymästä Soneralle 49.90/kk!

Pari asiaa pitää vielä selvittää:

• Kuinka osoitteistus on hoidettu? DHCP:lla saa osoitteita, mutta kuinka monta / liittymä? Saako kiinteitä IPv4-osoitteita?
• Onko liittymässä minkälaisia liikennerajoituksia?

Tarkoitus olisi laittaa pari kotipalvelinta tuonne huolehtimaan valvonnasta. Eli ssh ja http(s)-yhteydet, mieluiten myös VPN tulisi toimia myös sisään päin. Kiinteä osoite ei ole pakollinen juttu, dynaaminen nimipalvelu toimii nykyään aika vaivattomasti.

Tässähän pääsee kohta laittamaan tilauksen sisään..

Kuitua sittenkin - vai 900 MHz 3G?

Paljon on vettä ennättänyt virrata sitten viime kirjoitukseni. Ei tämä blues vielä ohi ole.

Palatakseni edelliseen päivitykseen: kokeilin kevättalvella KPO:n Laajakaista Wimax -päätelaitetta. Ihan muuten hyvä, mutta meidän talomme on juuri sopivasti katveessa. Tukiasemaan on matkaa nelisen kilometriä. Pohjoiskarjalainen vaararykelmä osuu sopivasti väliin. Paalasmaan tukiasemalle olisi ehkä voinut yrittää, mutta olisi ehkä tarvinnut 20-30 metrin maston. 500 metrin päässä olevalla naapuritalolla yhteys olisi jo todennäköisesti onnistunut.

Wimax on ihan pätevä laajakaistaratkaisu haja-asutusalueella esimerkiksi mökkilaajakaistaksi. Yksittäiselle tukiasemalle ei tule aivan mahdottoman suurta tilaajamäärää (verrattuna @450-verkkoon). Tosin @450-verkon tukiasemamäärä vaikuttaa kasvavan syksyn aikana aika tukevasti. 1 Mbit/s maksiminopeus ei kyllä innosta erityisesti kiinteää käyttöä ajatellen.

Pitkän matkan bussin WLAN-tukiasemalle @450 olisi varsin oiva datayhteyden tarjoaja.

Soneran lankapuhelinliittymän 25 € kuukausimaksu lopetettiin kesällä siirtämällä lankanumero Saunalahden nettipuhelinpalveluun. Numeronsiirto sujui aika vaivattomasti. Kaivoin hyllystä jo pölyttyneen SIP-puhelimen ja ohjelmointiohjeet verkon syövereistä. Puheen laatu Soneran 1M/512k laajakaistan yli on täysin verrattavissa vanhaan lankaliittymään. Ja kuukausimaksu on 0 €/kk! Laitoin vielä viivästetyn soitonsiirron numerosta äitini Saunalahti-kännykkään. Soitonsiirtokaan ei maksa mitään..jos laajakaista joskus temppuilee, puhelut tulevat perille.

Kesälomalla testasin hieman 3G-laajakaistan toimivuutta alueella. DNA yllätti totaalisesti! Alueella on ihan tukeva 900 MHz 3G-kuuluvuus. Otin ylimääräiseen DNA-kännykkäliittymääni kokeeksi DNA Matkanetti 384 -palvelun ja laitoin SIM-kortin Huawein E169-mokkulaan. Iloinen sinivihreä valo ilmaisi 3G-kaistan löytyvän ja yhteys muodostui tukevasti. DNA:n peittoaluekartta on aika tukevasti väritetty 900 MHz kuuluvuudella. Muilla 3G-verkko-operaattoreilla on aika paljon asentamista samaan tasoon pääsemiseen..

Tuo 900 MHz 3G on mielenkiintoinen vaihtoehto nykyiselle ADSL-liittymälle ainakin hinnoittelun puolesta. Toimivuuden puolesta tilanne on taas toinen. Pitäisi testata ankarasti mm. yhteyden pysymistä ja automaattista uudelleenmuodostumista verkkohäiriötilanteen jälkeen. Palvelintyyppisten systeemien (esimerkiksi videovalvonta tai taloautomaatio) sijoittaminen 3G-datayhteyden taakse mietityttää. Asia vaatii testaamista.

Kaupunki on lähtemässä aktiivisesti mukaan laajakaistahankkeeseen. Siis tähän projektiin jossa pyritään tuomaan valokuituyhteys vähintään kilometrin päähän jokaisesta Suomen savusta. Odotan mielenkiinnolla toteutuuko kotikyläni kautta suunniteltu reittivaihtoehto millä aikataululla ja hinnalla. Ei se "last mile" -veto ilmaiseksi maahan kaivaannu, mutta kyseessä on hyvin pitkäaikainen investointi synnyintaloni asuttavana pitämiseen. Kilpailevat runkoverkko-operaattorit kuten Telekarelia jo kaivavat kuitua kaupungin eteläpuolella. Talvi tulee olemaan toivoa täynnä. Vielä toistaiseksi maksamme tuosta rupisesta ADSL-liittymästä tuon 50€/kk. Taatusti hyvin katteellista toimintaa..

Sonera lähtee talosta lähiviikkoina..

Nyt se on sitten tullut. Ensimmäinen Soneran laajakaistaliittymälasku 1M/512k ADSL-liittymästä jossa kuukausimaksu on hulppeat 49.90 €/kk.  

Itsepähän tätä pyysitte. 

Ottaen huomioon että samaan aikaan laskutatte samalla kuparijohdolla tulevasta analogisesta kupariliittymästä reilut 25 €/kk, nyt todellakin riittää. 

Heti viikon alusta soitan paikalliselle Kainuun Puhelinosuuskunnan myyntiedustajalle ja hommaan KPO Laajakaista Wimax -liittymän. Hinnaston mukaan 1M/768k liittymä maksaa 38 €/kk, päätelaite osamaksulla 13.50 €/kk. Lankaliittymän 013-alkuisen numeron siirrän Saunalahden Nettipuhelin-palveluun - kuukausimaksu muuttuu 25 €/kk -> 0 €/kk. 

Eli lopputuloksena pitäisi olla hieman nopeampi laajakaistaliittymä + "lankapuhelin" noin 25 €/kk halvemmalla hinnalla. Ai niin..KPO:n laajakaistaliittymässä virustorjunta sisältyy hintaan, eli säästöä tulee 6.89 €/kk lisää. 

En usko että @450 on järkevä ratkaisu alueella missä kyseiset liittymät ovat käytössä. Tukiasemien solukoot ovat sitä luokkaa että kaista jäänee reilusti luvattua pienemmäksi.

IP-yhteyden terminointiin olen ajatellut Draytekin Vigor 2910VG -purkkia. Samassa paketissa on PPPoE-terminointi, WLAN-tukiasema, VPN-terminointi (voi päästä etänä huoltamaan sisäverkon laitteita näppärästi), kaksi analogista puhelinliitäntää kunnon SIP-tuella ja paljon muuta. Aika huonosti tunnettu purkki, mutta speksien mukaan näyttää asialliselta. Toivottavasti ennättää asennusmatkalle mukaan. .

Uudet kuitustrategiat - mutta mikä nyt kummasti maksaa maahankaivetussa kuparissa?

Hieman on aikaa kulunut edellisistä kirjoituksista.

Liikenne- ja viestintäministeriö teki tuossa jokin aika sitten radikaalin liikkeen.
Kuituyhteys luvataan nyt alle kahden kilometrin päähän 95%:n kattavuudella
kaikista asutuista kotitalouksista. Voisi sanoa että vihdoinkin! Erittäin
kannatettava juttu.

Omalla kotikylälläni Teliasoneran runkokuitu kylän keskitinkopille kulkee
600 metrin päässä talosta kylätien varressa. Homma on siis melkein hoidettu.

Hirveää hinkua ajaa kupariverkko alas en kyllä edelleenkään ymmärrä.

Teliasonera perustelee kupariverkon purkua lahoavilla pylväillä ja kohonneilla
ylläpitokustannuksilla. Perusteet haisevat isolla osalla purku-uhan alaisista
alueista. Omalla kotikylälläni Sonera - tai taisi olla vielä jopa Tele siihen aikaan -
kaivoi pylväät pois ja modernisoi kupariverkon maakaapeliverkoksi jo kymmenisen vuotta sitten. Ei ole lahoavia pylväitä, ei myrsky- ja ukkosvahinkoja.
Ne talot jotka sijaitsevat ihan tien vieressä, ovat saaneet kupariverkon maakaapelina ihan talon seinällä olevaan kytkentärasiaan asti.

Mikä kylämme verkon ylläpitokustannuksissa on noussut 36% tänä vuonna?

Kotijoukot Pohjois-Karjalassa kertovat että eipä siellä kylällä ole kummasti
routinut. Ei ne maahankaivetut johdot juuri huoltoa tarvitse.

Sain juuri hinnankorotuskirjeen, korotus astuu voimaan 1.1.2009.
Kirjeessä korostetaan että liittymän voi irtisanoa välittömästi.

Kyllä, oman kotitaloni puhelinlinja kulkee viimeiset 600 m niissä
surullisenkuuluisissa lahoavissa pylväissä. Näistä pylväistä huimat
4 kappaletta ovat Teliasoneran omistamia. Loput omistaa
Pohjois-Karjalan Sähkö. He uusivat pylväistä osan 8 vuotta sitten. Ihan
ehjän näköistä tavaraa. Kumma kyllä, PKS ei ole ilmoittanut siirtyvänsä
vuoden 2010 alussa langattomaan sähkönsiirtoon. Pylväät siis pysyvät,
oli siellä TeliaSoneran kupareita tahi ei. Luulisi PKS:llekin kelpaavan
pieni korvaus yhteiskäytöstä.

Tähän tilanteeseen liittyy hauska sivupiirre. Olen antanut itseni
ymmärtää, että TeliaSonera haluaa kaikin tavoin kupariverkosta
eroon, mutta ei ole halukas myymään verkkoa
jollekin toiselle operaattorille. Eli taitaa kannattaa sittenkin - ja hyvällä
katteella?

Langaton laajakaista - paljonko oikeasti on 1 Mbit/s?

Alueella jossa uhanalainen ADSL-laajakaistaliittymäni sijaitsee on tarjolla kaksi vaihtoehtoa langattomaan laajakaistaan: Digitan @450 flash-ofdm-verkko ja Kainuun Puhelinosuuskunnan Wimax-verkko. Sonera pitää Digitan @450-verkkoa vaihtoehtonaan kiinteällä verkolla toteutetun laajakaistan tilalle.

Tilannehan on ihan ruhtinaallinen - valinnanvaraa on! Mutta mitä on tarjolla?

@450-verkossa on tarjolla kaksi nopeusvaihtoehtoa, 1M/512k ja 512k/512k.

KPO:n Wimax-verkossa on saatavissa 2M/1M, 1M/768k ja 512k/512k -nopeudet.

Nämä ovat siis liittymänopeuksia. Mutta mitkä ovat verkkojen todelliset siirtokyvyt?

Kiinteässä ADSL-verkossa tilanne on monellakin tapaa stabiilimpi kuin radioverkossa. Ei ole radiotien häipymiä eikä käyttäjäyhteydellä ole kilpavaraustilannetta. Ainoat merkittävät kiinteän laajakaistayhteyden siirtokapasiteettiin vaikuttavat tekijät ovat fyysisen tilaajayhteyden laatu, DSL-keskittimen runkoverkkokapasiteetti ja operaattorin runkoverkon laajakaistakeskitinyhteyksien liitäntäratkaisut.

Kaikki ovat olleet kotitalossani käytössä olevassa ADSL-liittymässä suhteellisen asianmukaisessa kunnossa. Noin 2 km pitkä tilaajayhteys on ADSL-päätelaitteen diagnostiikkatoiminnoilla tarkasteltuna hyvää laatua, sigaalin S/N-marginaalit sallisivat taatusti 8M/1M yhteyden jos sellainen olisi tilattavissa. Runkoyhteyden kapasiteetista kylän DSL-keskittimeltä eteenpäin on vain arvaus, voisiko pikkukeskittimet olla vain 2 Mbit/s putkella/putkilla kiinni? Joka tapauksessa isoissa tiedostosiirroissa kaistaa on ollut suurinpiirtein se mikä on luvattu.

Jotta langattoman laajakaistayhteyden toimintakykyä voisi jotenkin arvoida, tarvittaisiin tietoa seuraavista asioista:

• Solun ilmarajapinnan teoreettiset downlink/uplink -kapasiteetit
• Käytettävän ilmarajapintaratkaisun käyttäytyminen kuormitustilanteissa
• Operaattorin käyttämä overloading-kerroin tukiaseman runkoverkkoyhteydellä (tilaajayhteyksien yhteenlaskettu kapasiteetti jaettuna runkoverkkoyhteyden kapasiteetilla)
• Solun peittämä maantieteellinen alue ja mahdollisesti kuinka monta solua palvelee yhtä aluetta

Nyt on heti tunnustettava, että en ole tutustunut flash-ofdm ja wimax -verkkojen ominaisuuksiin kovin syvällisesti. Mutta etenkin tuon Digitan @450-verkon peittoaluekartoista voi päätellä, että solukoot ovat erittäin huomattavia. Saako verkosta irti edes puolet luvatusta kapasiteetista jos solun alueella on vaikkapa 100 aktiivsesti verkkoa käyttävää tilaajaa? Mielenkiintoiseksi menee. Tästä aiheesta täytyy jatkaa pohtimista seuraavalla kerralla..